Teollisuusvakuutuksen Seniorit -
Industriförsäkrings Seniorer

Syysretki Kotkaan 9.9.2009

Tietoa matkan varrelta

Pernaja - Pernå

Pernajan kunnassa asuu noin 3950 ihmistä, ja sen pinta-ala on 1107 km2, josta 418 km2 on maata, 7 km2 sisävesialuetta ja loput merta. Kunta on kaksikielinen, 58% asukkaista puhuu ruotsia ja 40% suomea.

Pernajan alue käsittää pääosin Pernajanlahden ympäristöä. Naapurikunnat ovat Lapinjärvi, Liljendal, Loviisa, Myrskylä, Porvoo ja Ruotsinpyhtää. Pernaja liitetään Loviisaan yhdessä Liljendalin ja Ruotsinpyhtään kanssa vuoden 2010 alussa.

Muun muassa paikannimitutkimuksen avulla on voitu selvittää, miten vakituinen asutus syntyi 1200- ja 1300-luvulla. Jossain määrin asuttajat olivat myös suomenkielisiä.

Pernå är Mikael Agricolas hemkommun. Man kan med fog påstå att den finska kulturen har sina rötter i Pernå. Mikael Agricola var reformator och översatte Nya testamentet till finska och skapade därmed det finska skriftspråket. Han föddes och verkade i Pernå under början av 1500-talet.

Pernajassa on kaunis ja vaakunoin koristeltu harmaakivikirkko, joka on rakennettu noin vuonna 1400.

Forsby Bruk (järnbruk) grundat ca 1690 talet. Förstörts flera gånger under krigen (Stora nordiska kriget, lilla ofreden) Verksamheten nedlades ca 1840. Järnmalmen skeppades in till bruket från Utö i Sverige. Ett järnbruks grundande krävde god tillgång till vattenkraft och stora skogar för tillverkning av träkol som brändes smedjorna och masugnarna.

Kuninkaantie myötäilee valtatie 18:ta itärajalle. Hyvien suhteiden aikana kulki suuret määrät rekkoja, useita satoja päivittäin, joiden lastina oli henkilöautoja, 5-9 kpl per ajoneuvo. ”Rekkaralli"

Loviisa

HISTORIA

Loviisa perustettiin Degerbyn ratsutilan maille vuonna 1745 raja- ja linnoituskaupungiksi. Itäinen Suomi tarvitsi uutta tapulikaupunkia Turun rauhassa vuonna 1743 siirtyneen itärajan vuoksi. Rajan taakse jäi Itä-Suomen ainut tapulikaupunki Hamina. Vasta perustettuun kaupunkiin ryhdyttiin vuonna 1748 rakentamaan Loviisan linnoituksena tunnettua rajalinnoitusta, jonka rakennustyöt jäivät kuitenkin kesken Ruotsin kuningaskunnan rahavaikeuksien vuoksi. Linnoituksesta ehti valmistua ainoastaan osa ulkovarustuksista. Linnoituskaupungin historiasta muistuttavat nykyisen keskustan itäpuolella sijaitsevat bastionit Rosen ja Ungern.

Kaupunki sai nimensä Ruotsin silloisen kuningattaren Loviisa Ulrikan mukaan.

Samaan aikaan Loviisan linnoituksen kanssa ryhdyttiin kaupungin eteläpuolella rakentamaan Svartholman merilinnoitusta. Merilinnoituksen tarkoituksena oli suojata kaupunkia mereltä päin sekä tarjota suojasataman Ruotsin rannikkolaivastolle. Englantilais-ranskalainen laivasto-osasto tuhosi saaren varustukset käyttökelvottomiksi Krimin sodan aikana ja linnoitus jätettiin rappeutumaan. 1960-luvulta alkaen linnoitusta on restauroitu museoviraston johdolla. Linnoituksen korjaustyöt valmistuivat saaren juhlavuoteen 1998 mennessä.

Kaupunki tunnetaan myös vanhasta kaupungistaan. Vanha kaupunki säästyi Loviisan suurelta tulipalolta vuonna 1855. Vanhassa kaupungissa sijaitsee Degerbyn ratsutilan sivurakennus, joka on peräisin 1600-luvulta. Se on yksi Suomen vanhimmista puurakennuksista. Kaupungissa on myös Suomen ainut tulipalolta säilynyt puinen seurahuone, jossa on entisöinnin jäljiltä kirjasto-mediateekki.

Valkon satama. Loviisan eteläisessä kaupunginosassa Valkossa sijaitsee satama puutavara-, irto- ja kappaletavaran merikuljetuksille. Satamasta on liikenneyhteys E18-tielle, jonka varrella Loviisa sijaitsee. Rautatieyhteys kulkee Lahti-Loviisa rataa pitkin Lahteen, josta on vaihtoyhteys muualle Suomeen. Satamaan johtaa 9,5 metrin meriväylä.

Loviisasta 15 km Hästholmenin saarella sijaitsee Fortum Power and Heat Oy:n omistuksessa oleva Loviisan ydinvoimalaitos, joka oli Suomen ensimmäinen ydinvoimalaitos. Loviisan Voimalaitoksella sijaitsee kaksi eri laitosta, jotka on otettu kaupalliseen käyttöön Loviisa 1 vuonna 1977 ja Loviisa 2 vuonna 1981. Molemmat reaktorit ovat painevesireaktoreita , joiden nettoteho on 488 MW. Hästholmen oli Ruotsinpyhtään alueella, mutta alue liitettiin Loviisaan.

Rautatie Lahteen, kulki nimellä Loviisa –Vesijärvi, ja oli kapearaitainen aluksi. Muutettiin 1960 luvulla normaaliraiteiseksi.

Sibelius vietti lapsuuden kesät Loviisassa

Ruotsinpyhtää

Ruotsinpyhtää (ruots. Strömfors) on Suomen kunta, joka sijaitsee Itä-Uudenmaan maakunnassa, Etelä-Suomen läänissä. Kunnassa asuu noin 2900 ihmistä ja sen pinta-ala on 470 km², josta 277 km² on maata, 15 km² sisävesialueita ja loput merta. Kunta on kaksikielinen: 79 prosenttia asukkaista puhuu suomea ja 19 prosenttia puhuu ruotsia.

Ruotsinpyhtään naapurikunnat ovat Kotka, Kouvola, Lapinjärvi, Loviisa, Pernaja ja Pyhtää. Ruotsinpyhtää liitetään Loviisaan vuoden 2010 alussa yhdessä Liljendalin ja Pernajan kanssa.

Ruotsinpyhtään keskustana toimii Ruukki, jossa sijaitsee myös Ruotsinpyhtään kirkko, jonka alttaritauluna komeilee Helene Schjerfbeckin vuonna 1898 maalaama alttaritaulu "Ylösnousemus". Teos jäi myös Helenen ensimmäiseksi ja viimeiseksi alttarimaalaukseksi.

1. Tietokilpailukysymys: Toinen suomalainen naistaiteilija Tove Jansson on maalannut eläissään myös vain yhden alttaritaulun. Missä kirkossa se sijaitsee? Katso vastaus TÄÄLTÄ!

Ruotsinpyhtää muodostettiin aikoinaan siitä osasta vanhaa Pyhtään pitäjää, joka Turun rauhassa vuonna 1743 jäi Ruotsille, kun Pyhtään pääosa Kymijoen läntisintä suuhaaraa myöten joutui Venäjälle. Tästä johtuu kunnan nimikin.

Ruotsinpyhtäällä toimi vuodesta 1698 alkaen Strömforsin rautaruukki, joka siirtyi vuonna 1886 Antti Ahlströmin omistukseen. Ruukin toiminta jatkui 1950-luvun alkuun saakka. Antti Ahlströmin liiketoimintaa jatkanut A. Ahlström Osakeyhtiö siirsi vuonna 1946 Karhulasta Ruotsinpyhtäälle muovituoteosaston. Tehdas on ranskalaisen Schneider Electricin omistuksessa, mutta se käyttää edelleen Strömfors-sähkötarviketuotemerkkiä.

Ahvenkosken kylä Ruotsinpyhtäällä

1. voimalaitos rak. v. 1933, teho 24 MWh veden putous 11 m, laskee Suomen lahteen. Kymijoki on 204 km pitkä, alkupää 78m meren pinnasta, puhkaisee Salpausselän Vuolenkoskella Iitissä, missä ensimmäinen 12 :sta joessa olevasta voimalaitoksesta. Ahvenkosken voimalaitos on niistä viimeinen.
2. Savukosken museosilta Kymijoen yli. rak. 1926-1928, pituus 49 m, harvinainen betoninen yksinivelinen kaarisilta
3. Suomen sota alkoi helmikuussa 1808, kun venäläiset hyökkäsivät Ruotsin puolelle jään peittämän Kymijoen yli Ahvenkoskella. Siitä alkoi Suomen valloitus joka johti Suomen irtautumiseen Ruotsista.
4. v. 1918 taistelu, 21 kaatuneen saksalaissotilaan muistomerkki Ahvenkosken hautausmaalla. Saksalainen osasto Brandenstein nousi maihin Valkossa ylitettyään Suomen lahden Virosta käsin. Etenivät idän suuntaan ja Lahteen.
5. ”minirautatie” Strömforsin Ruukista Ahvenkosken Markkinamäelle. Ruukissa sahattu puutavara kuljetettiin pienen veturin vetämänä Markkinamäelle jossa se purettiin proomuihin ja niillä kuljetettiin lastattavaksi redillä oleviin merialuksiin. Markkinamäellä oli kaupunkioikeudet 1743 ennen kuin Loviisan kaupunki perustettiin 1745.